Nyt ei voi olla hiljaa. Kansanedustaja ja kansankynttilä eli kaikeksi häpeäkseni opettajaihminen Laura Huhtasaari
pääsi taas tänään otsikoihin. Minä en nyt halua sotkeutua politiikkaan. Puhun
ihan vaan ammattikuntani puolesta eli opettajien ja erityisesti
erityisopettajien. On sitä aika moni
muukin ihmetellyt ja todennut, että Laura on elävä todiste siitä, että koulutus voi mennä
hukkaan. Opettajien ammattietiikkaa ohjaavat arvot, joista tärkein on
ihmisarvo. Senhän Huhtasaari kielsi kieltämällä ihmisoikeudet ja sitten tapansa mukaan jälkikäteen yritti
selitellä tilannetta. Selittely käy ehkä kerran laatuun, mutta Lauralle on jo
käynyt kuin sen sadun pikkupojalle, joka leikillään huusi apua. Kun tosipaikka
tulee, niin ei enää uskotakaan. Ei enää uskota.
Me elämme todella suvaitsevassa Suomessa. Täällä opettajaihminen
voi kieltää kuuluvansa eläinkuntaan. Opettajaihminen kansanedustajan suulla voi ilmaista halunsa kieltää tai evätä ihmisoikeudet. Opettaja voi esiintyä puhujana tilaisuudessa, jonka järjestäjänä on sekalainen seurakunta
äärioikeistolaisia. Tilaisuudessa, jossa natsitervehdykset kuuluvat ohjelmaan.
Tilaisuudessa, jossa osallistujien totuudentorvi on MV-lehti. Siinä sitä on
suomalaista sivistystä kerrakseen. Ehkä se oli Lauran mielestäsi vain ja
ainoastaan maahanmuuttokriittinen tilaisuus ja isänmaan asialla. Kuten ne
oksettavat polttopullokansalaiset ja muut Kännissä ja läpällä rajat kiinni-örjäkkeet
kuvittelevat olevansa. Huhtasaari puhua paasasi onnellisena ja kiitteli ja toisteli,
että ei voinut kieltäytyä kutsusta. Olisi varmaan voinut. Minun on niin
hirveän vaikea ymmärtää. Opettaja. Natsitilaisuudessa. Suomessa.
Ja sitä minä vielä mietin, että onkohan Huhtasaari jo
perehtynyt tulevan opetussuunnitelman arvopohjaan. Siellä sanotaan muun muassa
näin:”Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota
kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja
rauhaan.” On ehkä onneksi Suomen lapsille, että Laura on nyt
siellä pääkallopaikalla. Ehkä siellä tulee vähemmän vahinkoa aikaiseksi.
Eduskuntaan valitaan ja Suomi saa sellaiset päättäjät kuin ansaitsee. Mutta
miten nuo ops-arvot sopivat Huhtasaaren arvomaailmaan. Minusta ne ovat yhtä
kaukana toisistaan kuin hajuvesi lihapullista. Lauran ”hyvyys” ja ”totuus”
taitavat kummuta samoista lähteistä kuin sen porukan, joka mellastaa
äärikansalliskiihkoisella populismilla netissä. Vihapuheilla. Puhtaalla
rasismilla.
Kollegana voi miettiä tätä teemaa myös siksi,että
meidän kaikkien opettajien on myös sitouduttava näihin arvoihin.”Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa
niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen.” Anteeksi, mutta
suoraan sanottuna kilahtaa aika monta kertaa ei-sovi-Lauraan-laatikkoon.Me emme
voi opetustyössä irrottautua omasta persoonastamme, joka on tärkein
työkalumme. Meidän pitää ja saamme
tehdä yhteistyötä kaikenlaisten oppilaiden ja vanhempien kanssa:ihantavisten,
maahanmuuttajien, sateenkaariperheiden, sosiaalisissa vaikeuksissa olevien, haasteellisten,homoseksuaalisten
ja niin edelleen kanssa.
Minä vaan jotenkin häpeän. Kuten Sofi Oksanen
Huhtasaarta kommentoi:” Meillä piti olla maailman paras peruskoulu.”Paino on
varmaan sanalla piti. Huhtasaari haluaisi kieltää ihmisoikeuksia, ihmisarvojakin.Minä haluaisin kieltää
hänen opettajaoikeutensa. Sitä oikeutta hän ei
yksinkertaisesti ansaitse. Kansanvalistuksen alttarilla pitää loistaa valoa. Ei pimeyttä.
